Valtio on tukenut suomalaisten opiskelijoiden arkea jo 1960-luvulta lähtien. Opintolainajärjestelmä sai nimittäin alkunsa vuonna 1969, vuonna 1972 kuvioihin astui opintoraha ja vuonna 1977 asumislisä.
Vuosikymmenten saatossa järjestelmää on uudistettu ja muokattu vallitsevaan tilanteeseen sopivaksi, mutta tosiasia on, että pohjoismainen opintotukijärjestelmä on maailmassa ainutlaatuinen. Suomessa opintolainan valtiontakausaika on 30 vuotta.
Opintolainavähennykseen liittyvät pyrkimykset
Opintolainan suosion lisäämiseksi, opiskeluaikojen lyhentämiseksi ja työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi vuonna 2005 otettiin käyttöön opintolainavähennys. Opintolainavähennyksessä on lyhykäisyydessään kyse siitä, että opiskelija, joka suorittaa ensimmäisen korkeakoulututkintonsa määräajassa, on oikeutettu verotuksessa opintolainanvähennykseen.
Viisivuotisen, ylemmän korkeakoulututkinnon enimmäissuoritusajaksi on määritelty 7 lukuvuotta. Käytännössä aikaan on mahdollista saada pidennystä esimerkiksi asepalveluksen, sairauden tai lapsensaannin vuoksi.
Opintolainanvähennys on voimassa sellaisten ensimmäisten korkeakouluopintojen kohdalla, joihin opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi viimeistään 31.7.2019. Opintolainavähennystä on mahdollista saada, mikäli lainasumma on vähintään 2 500 euroa.
Lyhyesti sanottuna veroista vähennetään vuoden aikana maksetun opintolainan lyhennyssumman verran. Vähennystä voi saada enintään 30 prosenttia opintolainasummasta, joka ylittää vähimmäisvaatimuksena mainitun 2 500 euroa. Vähennysoikeus huomioidaan 10 seuraavaa vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opintolainavähennys ei ole missään vaiheessa saavuttanut toivottua kiinnostusta, joten järjestelmä kuopattiin ainakin toistaiseksi kokonaan vuonna 2019.
Keskimäärin opintolainaa otetaan 8 542 euroa
Loppuvuodesta 2018 valtion takaamien opintolainojen kokonaispääoma oli Kelan opintoetuustilaston mukaan 3 361 miljoona euroa. Vuodenvaihteessa 2018–19 opintovelallisten määrä oli yhteensä 434 900, joista kyseisen lukuvuoden aikana lainaa oli nostanut reilut 153 600 opiskelijaa. Keskimäärin opintolainaa oli noin 8 542 euroa.
Moni pyrkii karttamaan opintolainan ottamista viimeiseen saakka. Toisaalta opintolainaa voidaan ottaa myös säästömielessä – halpakorkoista lainaa voi esimerkiksi nostaa ja tallettaa ASP-tilille. Opintolainasta on hyötyä myös vaihto-oppilasvuoden myötä mahdollisesti koituvien lisäkustannusten hoitoon.
Ulkomailla tutkintoa suorittavat ovat Kotimaassa opiskelevien lisäksi oikeutettuja opintoetuuksiin. Lukuvuonna 2018–19 ulkomaisissa oppilaitoksissa opiskelevien Kelan opintoetuuksien piiriin kuuluvien tutkinto-opiskelijoiden määrä oli 9 704, joista korkeakouluopiskelijoita oli 9 140. Opintolainaa voi nostaa myös ulkomailla koko tutkintoa suorittaessa.
Ulkomailla koko tutkintoa suorittavilla opintolainaa on keskimäärin 16 309 euroa. Suurempi lainasumma selittyy paitsi ulkomaisten oppilaitosten lukukausimaksuilla myös erilaisella opiskeluaikaisella työssäkäyntikulttuurilla.
Miksi opintolainaa kannattaisi ottaa?
Opintolaina on äärimmäisen matalakorkoista, edullista lainaa, jonka maksuehdot ovat suhteellisen joustavat. Opintolaina mahdollistaa opintoihin keskittymisen ja hyvässä lykyssä jopa nopeamman valmistumisen. Asetetun määräajan puitteissa valmistuneen verotuksessa huomioidaan opintolainavähennys.
Syyt lainan ottoon ovat mitä moninaisimmat. Ulkomailla opiskelevat saattavat tarvita lainaa esimerkiksi oppilaitoksensa lukuvuosimaksujen kattamiseen. Toiset näkevät puolestaan opintolainassa erinomaisen sijoitusmahdollisuuden. Opintolainan turvin voi koota omaa sijoitussalkkua silloin, kun oma elämäntilanne ja opiskelijabudjetti eivät välttämättä tarjoa taloudellista liikkumavaraa.
Erittäin edullisesta opintolainasta on apua myös akuutissa rahantarpeessa. Lainasumman saa tililleen todella nopeasti, ja opiskelija säästyy esimerkiksi kalliilta pikavipeiltä tai vanhempien apuun turvautumiselta.
Toisaalta opintolaina mahdollistaa itsensä hemmottelun ja suuremmat kodinhankinnat, esimerkiksi tietokoneen ostamisen tai unelmien reppureissun ilman säästämistä ja suunnittelua. Opintolainasta voi olla korvaamaton apu myös siinä tilanteessa, että opiskelijavanhempien perheeseen syntyy lapsi.
Valtaosa työskentelee opintojen ohella
Työssäkäynti opintojen ohessa on Suomessa todella yleistä, mutta palkkatulot menevät usein jokapäiväisten elinkustannusten kattamiseen. Tilastokeskuksen mukaan yli puolet 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista oli vuonna 2018 opintojen ohella työsuhteessa. Yliopisto-opiskelijoista työssäkäyviä oli 56 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 prosenttia. Täysi-ikäisten, ammatillista tutkintoa opiskelevien keskuudessa työssäkäyvien osuus oli 52 prosenttia.
Työmarkkinoiden muutokset ja tulevaisuuden näkymät näyttäytyvät omalta osaltaan myös opintolainarintamalla. Lainaa otetaan hanakammin silloin, kun usko siihen, että valmistumisen jälkeen työllistyy nopeasti ja voi maksaa lainaansa takaisin ongelmitta, on voimissaan. Myös opintolainanmaksuaikana voi hakea tarvittaessa lyhennysvapaata, jolloin velallinen huolehtii ainoastaan lainan koroista.
Se, kuinka vuoden 2020 koronatilanne tulee vaikuttamaan kokonaisuudessaan kuluvan vuoden lainatilanteeseen, näkyy tilastollisesti vasta ensi vuoden puolella. Varmaa on, että opintolainaa ei ole otettu ainakaan matkustelun mahdollistamiseksi edellisvuosien innokkuudella.
