{"id":3462,"date":"2020-09-02T10:56:00","date_gmt":"2020-09-02T07:56:00","guid":{"rendered":"https:\/\/loanscouter.fi\/?p=3462"},"modified":"2021-06-09T16:47:01","modified_gmt":"2021-06-09T13:47:01","slug":"10-prosentin-korkokatto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/loanscouter.fi\/uutiset\/10-prosentin-korkokatto\/","title":{"rendered":"10 prosentin korkokatto \u2013 pelastava enkeli vai kaksiter\u00e4inen miekka?"},"content":{"rendered":"\n

Koronakev\u00e4\u00e4n aiheuttaman taloudellisen myllerryksen keskell\u00e4 eduskunta hyv\u00e4ksyi kes\u00e4kuussa hallituksen esityksen<\/a>, jonka my\u00f6t\u00e4 kuluttajaluotoille asetettiin 10 prosentin korkokatto<\/span> aikav\u00e4lille 1.7.-31.12.2020. Korkokatto ei koske luottokortti- ja kulutusluottoja.<\/p>\n\n\n\n

Samalla s\u00e4\u00e4dettiin kuluttajaluottojen suoramarkkinointikielto, joka on niin ik\u00e4\u00e4n voimassa vuoden loppuun saakka. Suoramarkkinointikiellon tarkoituksena on hillit\u00e4 jo entuudestaan talousvaikeuksien kanssa kamppailevien lis\u00e4luotonottohaluja.<\/p>\n\n\n\n

Suomen Pankin mukaan suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste oli 31.12.2019 per\u00e4ti 129,1 prosenttia. Lukema on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, joten velkaa otetaan innokkaasti. Kotitalouksien velkaantumisen kiihtyminen her\u00e4tti voimakasta huolta jo vuoden 2019 kuluessa, ja t\u00e4m\u00e4n seurauksena korkokatto asetettiin 1.9.2019 l\u00e4htien 20 prosenttiin.<\/p>\n\n\n\n

Lakimuutoksen yhteydess\u00e4 luoton kustannukset rajattiin enint\u00e4\u00e4n 150 euroon vuodessa. Monen pienemm\u00e4n luoton kohdalla lukema j\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 huomattavasti alhaisemmaksi, sill\u00e4 luoton p\u00e4iv\u00e4kohtaiset kustannukset voivat olla lain mukaan enint\u00e4\u00e4n 0,01 prosenttia luoton m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuinka 10 prosentin korkokatto vaikuttaa luotonsaantiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

Hallitus esitti 10 prosentin korkokattoa ajatuksenaan kuluttajien suojeleminen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rajattu korkokatto voi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 kuluttajaa, jolla olla lyhytaikainen tarve luotolle. Se, millaiseen lukemaan luoton korko pomppaa alkuvuodesta 2021, on ennen 1.9.2019 my\u00f6nnettyjen luottojen tapauksessa ep\u00e4selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos luotto on my\u00f6nnetty 1.9.2019 l\u00e4htien, on korkokatoksi asetettu 20 prosenttia. Ennen viime vuoden syyskuuta solmittujen luottosopimusten kohdalla korko voi olla merkitt\u00e4v\u00e4sti korkeampi.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi lomautuksen tai ty\u00f6tt\u00f6myyden seurauksena talousvaikeuksien kanssa painivalle entist\u00e4 huomattavasti matalampi korkokatto on voinut osoittautua ongelmalliseksi. Luotonsaannista on tullut jossain tapauksissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta, mik\u00e4 on voinut hankaloittaa pahimmillaan juoksevista kuluista selviytymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomen Asiakastieto Oy:n liiketoimintajohtaja Jouni Muhosen mukaan moni j\u00e4\u00e4 10 prosenttiin rajatun korkokaton my\u00f6t\u00e4 kokonaan ilman lainaa, sill\u00e4 luotonantajatahot eiv\u00e4t pid\u00e4 lukemaa riskiin n\u00e4hden tarpeeksi korkeana. T\u00e4m\u00e4n seurauksena jo entisest\u00e4\u00e4n tukalan taloustilanteen helpottaminen ei onnistu luoton avulla. Toisaalta esimerkiksi velkaa ei tulisi koskaan kuitata toisella velalla, paitsi lainojen yhdist\u00e4misen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Positiivisen luottorekisterin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa kaavaillaan<\/h2>\n\n\n\n

Suomessa valmistellaan parhaillaan positiivisen luottorekisterin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Hanke on ollut vireill\u00e4 vuodesta 2018 l\u00e4htien. Rekisterin yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4ksi kaavaillaan Verohallinnon Tulorekisteriyksikk\u00f6\u00e4. Rekisterin tarkoituksena olisi koota kotitalouksien kaikki luotot samaan tietokantaan, jotta luotonmy\u00f6nt\u00e4j\u00e4taho n\u00e4kisi yhdell\u00e4 silm\u00e4yksell\u00e4, kuinka paljon luottoa hakevalla on entuudestaan vakuudetonta velkaa.<\/p>\n\n\n\n

Rekisteri helpottaisi kotitalouksien taloudenhallintaa ja varmistaisi n\u00e4in ollen lainojen maksusta selviytymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 pienent\u00e4isi puolestaan luotonmy\u00f6nt\u00e4jien riski\u00e4, joten rekisterist\u00e4 olisi ainakin teoriassa hy\u00f6ty\u00e4 molemmille osapuolille.<\/p>\n\n\n\n

Kulutusluottojen<\/a> m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli Suomen Pankin arvion mukaan kes\u00e4kuun 2019 lopulla noin 22,6 miljardia euroa. Suomalaisten kotitalouksien yhteenlasketusta velasta kulutusluottojen osuus oli toukokuussa 2019 noin 14 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n

Vakuudettomien kulutusluottojen suosion kasvu on ollut viime vuosina enn\u00e4tysnopeaa. Yh\u00e4 kasvava osa kulutusluotoista on muiden kuin Suomessa toimivien luottolaitosten my\u00f6nt\u00e4mi\u00e4. Erityisess\u00e4 kasvussa ovat norjalaisten ja ruotsalaisten digipankkien tarjoamat kulutusluotot.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset ovat omaksuneet kulutusluotot osaksi taloudenhallintaansa, joskin hallinnassa on paikoitellen viel\u00e4 hieman parantamisen varaa. Luotonantoa tulisikin s\u00e4\u00e4dell\u00e4 jatkossa v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin nykyisenlaisin keinoin. Positiivinen luottorekisteri, joka rajaisi kokonaisluoton m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 velallisen tuloihin suhteutettuna, voisi hyvinkin osoittautua toimivaksi ratkaisuksi my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n